Doulapodi

45. Keskenmenoklubi

Laura Levänen koki kaksi myöhäistä keskenmenoa ja tarvitsi väylän purkaa ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Syntyi Keskenmenoklubi, joka nykyään on usean tuhannen ihmisen vertaistukiyhteisö. Laura kertoo omista menetyskokemuksistaan ja keinoistaan pitää yllä toivoa omasta lapsesta. Yksityiseltä lääkäriltä he saivat näkemyksiä mahdollisen seuraavan raskauden jatkumiseen ja Lauralle asennettiinkin kohdunkaulan tukilanka, jonka tarkoitus on ehkäistä ennenaikaista synnytystä. Keskustelemme myös siitä, kuinka terveydenhuollossa kohdataan keskenmenon kokeneita ja kuinka ihan meistä jokaisella tulisi olla enemmän tietoa keskenmenoista jo ennen ensimmäistäkään raskautta. Keväällä 2024 Lauralle myönnettiin Simpukka ry:n Helmi-tunnustuspalkinto. Hän toivoo voivansa työskennellä Keskenmenoklubin parissa vielä pitkään.

44. Miten doula synnyttää?

Miten doula synnyttää? Voiko doula doulata itseään? Pitäisikö jokaisella doulalla olla doula? Anna-Riitan kanssa jaksossa keskustelevat doulat Vilma Kuikka ja Mari Pihlajaharju, jotka odottivat kuopuksiaan doulakoulutuksensa edetessä. Pohdimme millaisia paineita synnytysammattilaiset saattavat kokea, mitä hyötyjä ja haittoja on siitä, että ammattilaiset jakavat omia kokemuksiaan ja miten omat kokemukset ja näkemykset ovat olleet erilaisia aikana ennen doulaopintoja ja niiden jälkeen. Millaisia stereotypioita liittyy doulien synnytyksiin ja miten ihmeessä tunnistaa, tekeekö jotain asiaa omasta sisäisestä halusta käsin vai vain yhteisön normeja kuuliaisesti noudattaen?

43. Matkasynnyttäjä

Miksi jotkut vauvat syntyvät matkalle ja miksi matkasynnytysten määrä on kasvanut? Jaksovieras Mari Hiekkanen on synnyttänyt matkalla synnytyssairaalaan neljä kertaa. Jaksossa kuullaan Marin erilaisista synnytyskokemuksista, ärsyynnytään median tavasta julistaa puolisot kätilöiksi ja pohditaan, millaiset piirteet ammattilaisessa tukevat synnyttäjää, kun vauva saapuu yllättäen tai ennakoidusti matkalla sairaalaan. Miten maantieteellinen sijainti vaikuttaa matkalla synnyttämisen todennäköisyyteen ja kuinka matkasynnytyksiä voitaisiin ennaltaehkäistä?

42. Synnytys on poliittista, osa 2: Millariikka Rytkönen

Miten rivikätilöstä tuli vuosien saatossa ay-pamppu eli mikä sai vaikuttamaan asioihin? Mitä kätilöys merkitsee silloinkin, kun ei tee perinteisiä kätilön tehtäviä? Tässä jaksossa Millariikka Rytkönen kertoo omasta matkastaan kätilöksi ja sotealan vaikuttajaksi, pohtii erilaisia identiteettejään ja antaa esimerkkejä pienistä mutta merkittävistä muutoksista, joita on saanut varsin byrokraattisessakin ympäristössä aikaan jo kauan ennen TEHYn puheenjohtajuutta. Mitä epätasa-arvoa liittyy synnytyksiin Suomessa ja mitä asialle pitäisi tehdä? Mitä asioita Millariikka on oppinut kantapään kautta? Anna-Riitta ja Millariikka fiilistelevät, kuinka isoja vaikutuksia voi olla myös ruohonjuuritason aktivismilla ja Millariikka jakaa kannustuksen sanoja kaikille jotka pohtivat, onko sillä mitään väliä mitä tekee. Juttelemme myös Täysin auki -kirjan kirjoitusprosessista ja pohdimme nimeä seuraavalle kirjalle.

41. Kivun ja ilon työ

Elokuussa 2024 elokuvateattereihin saapuu ensimmäinen kotimainen kokopitkä synnytysaiheinen dokumentti Kivun ja ilon työ. Mitä kaikkea elokuva näyttää ja miksi se ei ole täydellinen kuvaus synnyttämisestä Suomessa? Tässä jaksossa vieraana on elokuvan käsikirjoittaja, ohjaaja ja kuvaaja Karoliina Gröndahl. Karoliina kertoo miten päätyi alalleen, miksi alkoi tehdä dokumenttia synnytysammattilaisista ja mitä kaikkea hän oppi elokuvan tekemisen aikana. Anna-Riitta ja Karoliina juttelevat muun muassa aiemmin tehdyistä synnytysdokkareista ja pohtivat miksi on tärkeää, että meillä on kotimainen synnytyksiä näyttävä dokumenttielokuva ja keiden kaikkien toivoisivat sen näkevän. Kivun ja ilon työ ensi-illassa 23.8. eri puolilla Suomea.

40. Avustamattomasti kotona

Mikä on vapaasynnytyksen ja avustamattoman kotisynnytyksen ero? Miksi joku valitsee synnyttää ilman kätilön läsnäoloa ja mitä olisi tärkeä ottaa huomioon, kun pohtii avustamatonta kotisynnytystä vaihtoehtona? Anna-Riitan kanssa juttelemassa on synnytysnörtti ja neljän lapsen äiti Ndéla Faye, jonka kaikki lapset ovat syntyneet nopeasti ja kolme heistä kotioloissa. Ndéla kertoo, miten hän päätyi synnyttämään kotona ja avustamattomasti, ja kuinka esimerkiksi vauvan vieminen rekisteriin sujui. Keskustelemme myös erilaisista motiiveista valita avustamaton kotisynnytys ja siitä, miten motiivi vaikuttaa esimerkiksi siihen, haluaako doula sitoutua tueksi tällaiselle asiakkaalle.

39. Vuoden doula 2024

Suomessa valittiin tammikuussa 2024 ensimmäistä kertaa vuoden doula. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan, millainen on ollut vuoden doulaksi 2024 valitun helsinkiläisen Anu Tyvijärven polku doulaksi, miten hän itse näkee roolinsa vuoden doulana ja millaisia tulevaisuudennäkymiä tähän asti sivutoimisesti toimineella yrittäjällä on. Jakson lopussa Anu jakaa myös vinkkinsä doulauraa aloittelevalle ja doulaurallaan kipuilevalle.

38. Vanhemmaksi adoptiolla

Katriina oli ilmoittanut jo lapsena, että aikoo adoptoida lapsen. Yläasteella hän piti aiheesta esitelmän. Parikymppisenä tuntui, ettei hän ehkä haluakaan lapsia. Nykyisen kumppanin tavattuaan hän kuitenkin otti varhain esille lapsitoiveensa ja ajatuksensa adoptiosta. Millainen adoptioprosessi on ja mitä adoptiovanhemmilta vaaditaan? Missä lapsi on ennen adoptiota ja onko hänellä oikeus tietää syntymävanhemmistaan jotain? Jaksossa juttelemme kotimaan adoptiosta ja Katriinan kohtaamista asenteista ja erikoisista tilanteista sekä siitä hetkestä, kun oman lapsen saa ensi kertaa syliin ja hän hymyilee.

37. Synnytystilastojen syövereissä

Mitä tietoja synnyttäjistä kerätään ja kuka tietoa tuottaa? Mitä meidän tilastomme kertovat verrattuna naapurimaiden tilastoihin ja mikä jää tilastoissa näkymättömiin? Anna-Riitan ja yleisön kysymyksiin on vastaamassa THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler, joka aikanaan päätyi synnytystilastojen pariin sattumalta, mutta tempautui niiden maailmaan eikä innostukselle ja kiinnostukselle näy loppua. Pohdimme tilastoinnin puutteita muun muassa doulan näkökulmasta ja esitämme toiveita seuraaviin lomakeuudistuksiin.

36. Mamma, mimo, äijö vai hempi?

Millä nimityksillä vanhempia voi kutsua? Kuka määrittelee vanhemmuusnimikkeet ja miksi monissa lomakkeissa oletetaan, että lapsella on äiti ja isä? Ovatko vanhemmuussanat yleistä riistaa vai lapsen käytettäväksi tarkoitettu hellittelynimi? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee 1-vuotiaan vanhempi Veera Mertsola, joka kertoo omasta vanhemmuusmatkastaan ei-binäärisenä, ei synnyttävänä vanhempana ja siitä, kuinka hän löysi itselleen sopivan vanhemmuussanan. Jaksossa sivutaan muitakin kokemuksia lokeron ulkopuolelta ja listataan lopuksi ihania asioita, joita liittyy ei-binääriseen vanhemmuuteen.