Doulapodi

41. Kivun ja ilon työ

Elokuussa 2024 elokuvateattereihin saapuu ensimmäinen kotimainen kokopitkä synnytysaiheinen dokumentti Kivun ja ilon työ. Mitä kaikkea elokuva näyttää ja miksi se ei ole täydellinen kuvaus synnyttämisestä Suomessa? Tässä jaksossa vieraana on elokuvan käsikirjoittaja, ohjaaja ja kuvaaja Karoliina Gröndahl. Karoliina kertoo miten päätyi alalleen, miksi alkoi tehdä dokumenttia synnytysammattilaisista ja mitä kaikkea hän oppi elokuvan tekemisen aikana. Anna-Riitta ja Karoliina juttelevat muun muassa aiemmin tehdyistä synnytysdokkareista ja pohtivat miksi on tärkeää, että meillä on kotimainen synnytyksiä näyttävä dokumenttielokuva ja keiden kaikkien toivoisivat sen näkevän. Kivun ja ilon työ ensi-illassa 23.8. eri puolilla Suomea.

40. Avustamattomasti kotona

Mikä on vapaasynnytyksen ja avustamattoman kotisynnytyksen ero? Miksi joku valitsee synnyttää ilman kätilön läsnäoloa ja mitä olisi tärkeä ottaa huomioon, kun pohtii avustamatonta kotisynnytystä vaihtoehtona? Anna-Riitan kanssa juttelemassa on synnytysnörtti ja neljän lapsen äiti Ndéla Faye, jonka kaikki lapset ovat syntyneet nopeasti ja kolme heistä kotioloissa. Ndéla kertoo, miten hän päätyi synnyttämään kotona ja avustamattomasti, ja kuinka esimerkiksi vauvan vieminen rekisteriin sujui. Keskustelemme myös erilaisista motiiveista valita avustamaton kotisynnytys ja siitä, miten motiivi vaikuttaa esimerkiksi siihen, haluaako doula sitoutua tueksi tällaiselle asiakkaalle.

39. Vuoden doula 2024

Suomessa valittiin tammikuussa 2024 ensimmäistä kertaa vuoden doula. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan, millainen on ollut vuoden doulaksi 2024 valitun helsinkiläisen Anu Tyvijärven polku doulaksi, miten hän itse näkee roolinsa vuoden doulana ja millaisia tulevaisuudennäkymiä tähän asti sivutoimisesti toimineella yrittäjällä on. Jakson lopussa Anu jakaa myös vinkkinsä doulauraa aloittelevalle ja doulaurallaan kipuilevalle.

38. Vanhemmaksi adoptiolla

Katriina oli ilmoittanut jo lapsena, että aikoo adoptoida lapsen. Yläasteella hän piti aiheesta esitelmän. Parikymppisenä tuntui, ettei hän ehkä haluakaan lapsia. Nykyisen kumppanin tavattuaan hän kuitenkin otti varhain esille lapsitoiveensa ja ajatuksensa adoptiosta. Millainen adoptioprosessi on ja mitä adoptiovanhemmilta vaaditaan? Missä lapsi on ennen adoptiota ja onko hänellä oikeus tietää syntymävanhemmistaan jotain? Jaksossa juttelemme kotimaan adoptiosta ja Katriinan kohtaamista asenteista ja erikoisista tilanteista sekä siitä hetkestä, kun oman lapsen saa ensi kertaa syliin ja hän hymyilee.

37. Synnytystilastojen syövereissä

Mitä tietoja synnyttäjistä kerätään ja kuka tietoa tuottaa? Mitä meidän tilastomme kertovat verrattuna naapurimaiden tilastoihin ja mikä jää tilastoissa näkymättömiin? Anna-Riitan ja yleisön kysymyksiin on vastaamassa THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler, joka aikanaan päätyi synnytystilastojen pariin sattumalta, mutta tempautui niiden maailmaan eikä innostukselle ja kiinnostukselle näy loppua. Pohdimme tilastoinnin puutteita muun muassa doulan näkökulmasta ja esitämme toiveita seuraaviin lomakeuudistuksiin.

36. Mamma, mimo, äijö vai hempi?

Millä nimityksillä vanhempia voi kutsua? Kuka määrittelee vanhemmuusnimikkeet ja miksi monissa lomakkeissa oletetaan, että lapsella on äiti ja isä? Ovatko vanhemmuussanat yleistä riistaa vai lapsen käytettäväksi tarkoitettu hellittelynimi? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee 1-vuotiaan vanhempi Veera Mertsola, joka kertoo omasta vanhemmuusmatkastaan ei-binäärisenä, ei synnyttävänä vanhempana ja siitä, kuinka hän löysi itselleen sopivan vanhemmuussanan. Jaksossa sivutaan muitakin kokemuksia lokeron ulkopuolelta ja listataan lopuksi ihania asioita, joita liittyy ei-binääriseen vanhemmuuteen.

35. Laura tutkii

Miten kätilön koulutuksella voi ryhtyä tutkijaksi? Miksi on tärkeää saada tutkittua tietoa myös kätilöiltä? Miten tutkittu tieto siirtyy käytäntöön? Vieraana podissa on kätilö, terveystieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija Laura Sandström, jonka uraa ovat johdattaneet monenlaiset sattumat. Tällä hetkellä hän kehittää interventiota uudelleensynnyttäjien synnytyspelkoon osana väitöskirjatutkimustaan Tampereen yliopistossa. Laura kertoo tutkijan arjestaan ja pohtii tulevaisuudennäkymiä odottajien, synnyttäjien ja perheiden hyväksi.

34. Raskaana odotusten ulkopuolella

Miksi tiukat sukupuolinormit ovat haitallisia kaikille? Missä kaikessa oletus naisesta raskaana näkyy raskauden ja synnytyksen aikaisissa tuotteissa ja palveluissa? Mitä meistä jokainen voisi tehdä, jotta kaikilla odottajilla olisi mahdollisimman hyvä olla? Runoilija, DEI-konsultti ja toista lastaan odottava Nelli Ruotsalainen kyseli Instagramissa mistä ihmeestä löytyisi odotusvaatteita, jotka eivät huutaisi naiseutta. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät asiat ovat vahvasti sukupuolitettuja eikä siitä hyödy kaikki cis-naisetkaan. Juttelemme omista kokemuksistamme ja haasteista, joihin esimerkiksi transmiehet ja ei-binääriset voivat törmätä raskausaikana. Onko mahdollista löytää omaan tyyliin sopivia ja omaa sukupuolisuutta vahvistavia vaatteita raskauteen ja mahdolliseen imetykseen?

33. Katso kätilön loikkaa

Ahtaalle ajetut työolosuhteet ja riittämätön palkka ovat saaneet Suomessa aikaiseksi varsinaisen kätilökadon, kun pitkästi ammattiinsa kouluttautuneet kätilöt marssivat ulos jopa jo muutamien työvuosien jälkeen. Tässä jaksossa kuulemme yhden kätilötyön jättäneen tarinan alanvaihdoksestaan. Emilia Partti kertoo miten alun perin päätyi alalle, millaisissa kätilötehtävissä toimi ja mikä lopulta sai sanomaan heipat itselle rakkaalle ammatille. Emilia kertoo myös siitä, kuinka kätilöys ja douluus näkyvät hänen nykyisessä työssään lastenvaatekirppiksellä.

32. Mitä kuuluu, alumni?

Kun Doula-akatemian sertifiointikoulutuksen päättäneitä ihmisiä on jo 66, on hyvä aika kuulla, mitä alumneille kuuluu. Millaisia polkuja koulutuksen jälkeen on kuljettu, mitä hyötyjä koulutuksesta on saanut ja minkälaisena tulevaisuus piirtyy? Yhteensä kymmenen doulaa kaikilta menneiltä vuosikursseilta kertoo kuulumisiaan.