Doulapodi

37. Synnytystilastojen syövereissä

Mitä tietoja synnyttäjistä kerätään ja kuka tietoa tuottaa? Mitä meidän tilastomme kertovat verrattuna naapurimaiden tilastoihin ja mikä jää tilastoissa näkymättömiin? Anna-Riitan ja yleisön kysymyksiin on vastaamassa THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler, joka aikanaan päätyi synnytystilastojen pariin sattumalta, mutta tempautui niiden maailmaan eikä innostukselle ja kiinnostukselle näy loppua. Pohdimme tilastoinnin puutteita muun muassa doulan näkökulmasta ja esitämme toiveita seuraaviin lomakeuudistuksiin.

36. Mamma, mimo, äijö vai hempi?

Millä nimityksillä vanhempia voi kutsua? Kuka määrittelee vanhemmuusnimikkeet ja miksi monissa lomakkeissa oletetaan, että lapsella on äiti ja isä? Ovatko vanhemmuussanat yleistä riistaa vai lapsen käytettäväksi tarkoitettu hellittelynimi? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee 1-vuotiaan vanhempi Veera Mertsola, joka kertoo omasta vanhemmuusmatkastaan ei-binäärisenä, ei synnyttävänä vanhempana ja siitä, kuinka hän löysi itselleen sopivan vanhemmuussanan. Jaksossa sivutaan muitakin kokemuksia lokeron ulkopuolelta ja listataan lopuksi ihania asioita, joita liittyy ei-binääriseen vanhemmuuteen.

35. Laura tutkii

Miten kätilön koulutuksella voi ryhtyä tutkijaksi? Miksi on tärkeää saada tutkittua tietoa myös kätilöiltä? Miten tutkittu tieto siirtyy käytäntöön? Vieraana podissa on kätilö, terveystieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija Laura Sandström, jonka uraa ovat johdattaneet monenlaiset sattumat. Tällä hetkellä hän kehittää interventiota uudelleensynnyttäjien synnytyspelkoon osana väitöskirjatutkimustaan Tampereen yliopistossa. Laura kertoo tutkijan arjestaan ja pohtii tulevaisuudennäkymiä odottajien, synnyttäjien ja perheiden hyväksi.

34. Raskaana odotusten ulkopuolella

Miksi tiukat sukupuolinormit ovat haitallisia kaikille? Missä kaikessa oletus naisesta raskaana näkyy raskauden ja synnytyksen aikaisissa tuotteissa ja palveluissa? Mitä meistä jokainen voisi tehdä, jotta kaikilla odottajilla olisi mahdollisimman hyvä olla? Runoilija, DEI-konsultti ja toista lastaan odottava Nelli Ruotsalainen kyseli Instagramissa mistä ihmeestä löytyisi odotusvaatteita, jotka eivät huutaisi naiseutta. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät asiat ovat vahvasti sukupuolitettuja eikä siitä hyödy kaikki cis-naisetkaan. Juttelemme omista kokemuksistamme ja haasteista, joihin esimerkiksi transmiehet ja ei-binääriset voivat törmätä raskausaikana. Onko mahdollista löytää omaan tyyliin sopivia ja omaa sukupuolisuutta vahvistavia vaatteita raskauteen ja mahdolliseen imetykseen?

33. Katso kätilön loikkaa

Ahtaalle ajetut työolosuhteet ja riittämätön palkka ovat saaneet Suomessa aikaiseksi varsinaisen kätilökadon, kun pitkästi ammattiinsa kouluttautuneet kätilöt marssivat ulos jopa jo muutamien työvuosien jälkeen. Tässä jaksossa kuulemme yhden kätilötyön jättäneen tarinan alanvaihdoksestaan. Emilia Partti kertoo miten alun perin päätyi alalle, millaisissa kätilötehtävissä toimi ja mikä lopulta sai sanomaan heipat itselle rakkaalle ammatille. Emilia kertoo myös siitä, kuinka kätilöys ja douluus näkyvät hänen nykyisessä työssään lastenvaatekirppiksellä.

32. Mitä kuuluu, alumni?

Kun Doula-akatemian sertifiointikoulutuksen päättäneitä ihmisiä on jo 66, on hyvä aika kuulla, mitä alumneille kuuluu. Millaisia polkuja koulutuksen jälkeen on kuljettu, mitä hyötyjä koulutuksesta on saanut ja minkälaisena tulevaisuus piirtyy? Yhteensä kymmenen doulaa kaikilta menneiltä vuosikursseilta kertoo kuulumisiaan.

31. Doulaunelmia, doulan unelmia

Neljännen kauden aloitusjaksossa jaetaan välähdyksiä siitä, millaisia unelmia on doulan työstä haaveilevilla ja millaisia unelmia puolestaan jo doulana toimivilla. Olet tervetullut kuuntelemaan aiheesta lisää Doula-akatemian maksuttomaan webinaariin ma 27.11. klo 12. Ilmoittautuminen on auki Doula-akatemian verkkosivuilla.

30. Pitääkö synnytysammattilaisten olla feministejä?

Miksi ihmeessä kätilöt hurraavaat perussuomalaisiin kuuluvan kollegansa läpipääsyä eduskuntaan? Miltä näyttää ja kuulostaa rasismi synnytysyksikössä? Kuinka edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa alalla, joka on muun muassa todella rasistinen, trans- ja homofobinen ja läskivihamielinen? Pitäisikö kaikkien doulien ja kätilöiden olla feministejä? Miksi ei riitä, että on mukava työkaveri ja saa asiakkailta kiitosta? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee kätilö Reetta Friimäki, joka jo opintojen aikana kärsi eettisestä stressistä ja pari vuotta valmistumisen jälkeen pohtii kuinka pitkään jaksaa alalla, jossa ammattikorkeakoulut ja työnantajatahot väistävät vastuutaan puuttua ammattilaisten tunkkaisiin asenteisiin ja sekä rakenteissa että arkipuheessa rehottavaan vihamielisyyteen marginalisoituja ihmisiä kohtaan.

29. Toisenlainen vauvapäivystäjä

Doulat eivät suinkaan ole ainut päivystysluonteista työtä tekevä ammattikunta, vaan myös esimerkiksi vastaanottoperheenä toimivat perhehoitajat saattavat viikkotolkulla odottaa sitä yhtä puhelua. Vieraana on varhaiskasvatuksen opettajan töistä oman lapsen kotihoidon kautta vastaanottoperhehoitajaksi päätynyt Anniina Salakka, joka hoitaa perheensä kotona pieniä lapsia, jotka odottavat pysyvämpää ratkaisua. Mitä kaapeissa on odottamassa yllättäen saapuvia pikkuisia varten, miltä tuntuu luopua lapsista tiiviisti vietetyn yhteisen ajan jälkeen, kuinka perhehoitaja pitää huolta omasta jaksamisestaan ja mistä saada lisätietoa, jos vastaanottoperhetoiminta kiinnostaa?

28. Rintasyöpädiagnoosi vauvavuotena

Rintamaidossa on paljon hyötyjä vauvalle, mutta imetyksestä hyötyy myös imettäjä. Vaikka pitkään imettäminen, erityisesti nuorella iällä, ehkäiseekin gynekologisia ja rintasyöpiä, on hyöty tilastollinen ja syöpä voi osua omalle kohdalle riskiä vähentävistä tekijöistä huolimatta. Jaksossa kätilö, imetystukiäiti Tuuli-Annika Kuusaari kertoo sairastumisestaan rintasyöpään kuopuksensa vauvavuotena ja sen vaikutuksesta vuosia katkeamattomasti jatkuneeseen imetykseen. Tuuli-Annika kertoo epäilyksen heräämisestä, tutkimuksiin hakeutumisesta, diagnoosin saamisesta, hoidoista ja tilanteesta tällä hetkellä. Keskustelemme omatarkkailun tärkeydestä ja tietoisuuden lisäämiseksi ilmoille heitetään idea, joka on äänityshetken jälkeen päässyt toteutusvaiheeseen.