Doulapodi

30. Pitääkö synnytysammattilaisten olla feministejä?

Miksi ihmeessä kätilöt hurraavaat perussuomalaisiin kuuluvan kollegansa läpipääsyä eduskuntaan? Miltä näyttää ja kuulostaa rasismi synnytysyksikössä? Kuinka edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa alalla, joka on muun muassa todella rasistinen, trans- ja homofobinen ja läskivihamielinen? Pitäisikö kaikkien doulien ja kätilöiden olla feministejä? Miksi ei riitä, että on mukava työkaveri ja saa asiakkailta kiitosta? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee kätilö Reetta Friimäki, joka jo opintojen aikana kärsi eettisestä stressistä ja pari vuotta valmistumisen jälkeen pohtii kuinka pitkään jaksaa alalla, jossa ammattikorkeakoulut ja työnantajatahot väistävät vastuutaan puuttua ammattilaisten tunkkaisiin asenteisiin ja sekä rakenteissa että arkipuheessa rehottavaan vihamielisyyteen marginalisoituja ihmisiä kohtaan.

29. Toisenlainen vauvapäivystäjä

Doulat eivät suinkaan ole ainut päivystysluonteista työtä tekevä ammattikunta, vaan myös esimerkiksi vastaanottoperheenä toimivat perhehoitajat saattavat viikkotolkulla odottaa sitä yhtä puhelua. Vieraana on varhaiskasvatuksen opettajan töistä oman lapsen kotihoidon kautta vastaanottoperhehoitajaksi päätynyt Anniina Salakka, joka hoitaa perheensä kotona pieniä lapsia, jotka odottavat pysyvämpää ratkaisua. Mitä kaapeissa on odottamassa yllättäen saapuvia pikkuisia varten, miltä tuntuu luopua lapsista tiiviisti vietetyn yhteisen ajan jälkeen, kuinka perhehoitaja pitää huolta omasta jaksamisestaan ja mistä saada lisätietoa, jos vastaanottoperhetoiminta kiinnostaa?

28. Rintasyöpädiagnoosi vauvavuotena

Rintamaidossa on paljon hyötyjä vauvalle, mutta imetyksestä hyötyy myös imettäjä. Vaikka pitkään imettäminen, erityisesti nuorella iällä, ehkäiseekin gynekologisia ja rintasyöpiä, on hyöty tilastollinen ja syöpä voi osua omalle kohdalle riskiä vähentävistä tekijöistä huolimatta. Jaksossa kätilö, imetystukiäiti Tuuli-Annika Kuusaari kertoo sairastumisestaan rintasyöpään kuopuksensa vauvavuotena ja sen vaikutuksesta vuosia katkeamattomasti jatkuneeseen imetykseen. Tuuli-Annika kertoo epäilyksen heräämisestä, tutkimuksiin hakeutumisesta, diagnoosin saamisesta, hoidoista ja tilanteesta tällä hetkellä. Keskustelemme omatarkkailun tärkeydestä ja tietoisuuden lisäämiseksi ilmoille heitetään idea, joka on äänityshetken jälkeen päässyt toteutusvaiheeseen.

27. Doulat neurokirjolla

Miten nepsy pärjää doulan työssä? Tässä jaksossa aikuisena ADHD-diagnoosin saanut Anna-Riitta ja niin ikään aikuisena autisminkirjon diagnoosin saanut Paula Sankala keskustelevat neuroepätyypillisyyden tuomista lisämausteista doulan työhön. Doulan työ saattaa vaihtelevuudellaan ja yllätyksellisyydellään tuoda hyvät dopamiinikiksit, ja toisaalta päivystysluonteisen työn kuormitus ja aikataulujen ennakoimattomuus ja runsaat ihmiskontaktit voivat rasittaa rutiinia ja rauhaa kaipaavaa ihmistä. Juttelemme jaksossa nepsyyden vaikutuksista omaan ammatillisuuteen, ADHD:n ja autismin tuomasta leimasta ja siitä, millaista on olla doula neurokirjolla.

26. Kätilönä 1960-luvulla

Tässä jaksossa kuljetaan ajassa taaksepäin useita vuosikymmeniä. Anna-Riitan vieraana on hänen oma mummunsa Marjatta Pöyri, joka lähti vuonna 1958 opiskelemaan Kätilöopistoon ja ennen kouluterveydenhoitajan uraansa toimi kätilönä 1960-luvulla. Jaksossa kuullaan kätilöopinnoista, opiskelijan arjesta ja kätilötyön realiteeteista pienissä aluesairaaloissa aikana, jolloin Suomi oli vasta siirtymässä kotisynnytyksistä sairaalasynnytyksiin. Juttelemme myös imetyksen tilanteesta tuolloin sekä äitiyspakkauksen merkityksestä aikana ennen nykyistä yltäkylläisyyttä. Marjatta kertoo ikimuistoisimmista hetkistä kätilönä kuten kuolleen vauvan virvoittelusta henkiin, ja muistelee myös omassa synnytyksessään saamaansa tukea.

25. Mulla oli doula

Toisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa päästään vihdoin kuulemaan synnyttäjien kokemuksia doulista. Syitä palkata doula on yhtä monia kuin perheitäkin, vaikka jotkut seikat toistuvat useammin kuin toiset. Tässä jaksossa kahden lapsen äiti Mari sekä viidettään odottava Anni kertovat milloin kuulivat ensi kertaa doulista, miksi tulivat hankkineeksi itselleen doulan ja kuinka löysivät itselleen sopivan doulan. He kertovat myös siitä, miten hyötyivät doulasta matkan varrella. Doulapodi jää tauolle ja palaa korvanappeihinne taas syksyllä 2022.

24. Synnytyspaikan ja -tiimin merkitys

Miten synnytykseen ja synnyttäjään vaikuttaa se missä ja kenen kanssa synnyttää? Minkälainen merkitys on synnytyspaikalla ja sillä, tunteeko paikalla olevia ihmisiä ennestään? Miksi synnytyspaikan valinta tulisi olla tietoinen päätös silloinkin, kun valitsee sen yhteiskunnassa olettaman vaihtoehdon. Jaksovieraana on kätilö, osteopaattiopiskelija ja Spinning Babies® -synnytysvalmentaja Eliisa Karttunen, joka on kätilöinyt niin sairaalassa kuin kotona ja itse synnyttänyt tuttujen kollegoiden läsnä ollessa. Juttelemme Eliisan päätymisestä alalle, hänen omista synnytyskokemuksistaan, kätilöiden mahdollisuuksista auttaa valmistautumattomia synnyttäjiä, kotisynnytyksestä sekä siitä, millaiset mahdollisuudet Suomessa on vaikuttaa synnytysympäristöönsä ja -tiimiinsä.

23. Hoivan merkitys

Mitä on hoiva, miten se eroaa hoidosta ja millainen rooli hoivalla on synnytyskulttuurissamme? Miksi hoiva on feministinen kysymys ja onko feministeillä yhtenäistä käsitystä hoivan tärkeydestä? Miten doula voi lisätä hoivaa? Jaksossa vierailee esikoiskirjailija ja synnytysaktivisti Katri Kiukas, jonka esseekokoelmasta Kohtu on kaunein sana kuulemme myös pienen näytteen ja keskustelemme muun muassa vanhemmuudesta, hoivan poliittisuudesta ja meidän kaikkien mahdollisuudesta yhteisöllisesti tarjota hoivaa.

22. Doulaksi?

Moni jo tietää, mitä doula tekee ja miksi doulan tukea kaivataan, mutta mitä doulan työ oikeasti pitää sisällään? Mistä mielikuvat doulan työstä syntyivät 10 vuotta sitten ja mikä tällä hetkellä houkuttelee alaksi? Mistä tietää, sopisiko itse doulaksi ja entä jos doulaksi ryhtymistä katuu? Jaksossa Anna-Riitan kanssa juttelemassa on Greta Rossi, joka on joskus meinannut heittää hanskat tiskiin ja lopettaa alalla. Anna-Riitta on tehnyt radikaaleja rajauksia voidakseen tehdä doulan työtä hyvällä mielellä. Jos pohdit voisiko doulan työ olla oma juttusi, kuuntele tämä jakso.

21. Postpartum

Mitä vastasynnyttänyt vanhempi kaipaa ensimmäisinä viikkoina synnytyksen jälkeen ja miten terveydenhuoltojärjestelmämme tällä hetkellä vastaa siihen tarpeeseen? Mitä tarkoittaa postpartum ja äidin äitiminen? Jaksossa vierailee kätilö, akupunktioterapeutti ja postpartum-doulien kouluttaja Anu Lampinen. Keskustelemme siirtymästä vanhemmaksi, lapsivuodeajasta ja siitä, millaista tukea doula voi tarjota ensimmäisten viikkojen aikana synnytyksen jälkeen.