Doulapodi

33. Katso kätilön loikkaa

Ahtaalle ajetut työolosuhteet ja riittämätön palkka ovat saaneet Suomessa aikaiseksi varsinaisen kätilökadon, kun pitkästi ammattiinsa kouluttautuneet kätilöt marssivat ulos jopa jo muutamien työvuosien jälkeen. Tässä jaksossa kuulemme yhden kätilötyön jättäneen tarinan alanvaihdoksestaan. Emilia Partti kertoo miten alun perin päätyi alalle, millaisissa kätilötehtävissä toimi ja mikä lopulta sai sanomaan heipat itselle rakkaalle ammatille. Emilia kertoo myös siitä, kuinka kätilöys ja douluus näkyvät hänen nykyisessä työssään lastenvaatekirppiksellä.

32. Mitä kuuluu, alumni?

Kun Doula-akatemian sertifiointikoulutuksen päättäneitä ihmisiä on jo 66, on hyvä aika kuulla, mitä alumneille kuuluu. Millaisia polkuja koulutuksen jälkeen on kuljettu, mitä hyötyjä koulutuksesta on saanut ja minkälaisena tulevaisuus piirtyy? Yhteensä kymmenen doulaa kaikilta menneiltä vuosikursseilta kertoo kuulumisiaan.

31. Doulaunelmia, doulan unelmia

Neljännen kauden aloitusjaksossa jaetaan välähdyksiä siitä, millaisia unelmia on doulan työstä haaveilevilla ja millaisia unelmia puolestaan jo doulana toimivilla. Olet tervetullut kuuntelemaan aiheesta lisää Doula-akatemian maksuttomaan webinaariin ma 27.11. klo 12. Ilmoittautuminen on auki Doula-akatemian verkkosivuilla.

30. Pitääkö synnytysammattilaisten olla feministejä?

Miksi ihmeessä kätilöt hurraavaat perussuomalaisiin kuuluvan kollegansa läpipääsyä eduskuntaan? Miltä näyttää ja kuulostaa rasismi synnytysyksikössä? Kuinka edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa alalla, joka on muun muassa todella rasistinen, trans- ja homofobinen ja läskivihamielinen? Pitäisikö kaikkien doulien ja kätilöiden olla feministejä? Miksi ei riitä, että on mukava työkaveri ja saa asiakkailta kiitosta? Tässä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee kätilö Reetta Friimäki, joka jo opintojen aikana kärsi eettisestä stressistä ja pari vuotta valmistumisen jälkeen pohtii kuinka pitkään jaksaa alalla, jossa ammattikorkeakoulut ja työnantajatahot väistävät vastuutaan puuttua ammattilaisten tunkkaisiin asenteisiin ja sekä rakenteissa että arkipuheessa rehottavaan vihamielisyyteen marginalisoituja ihmisiä kohtaan.

29. Toisenlainen vauvapäivystäjä

Doulat eivät suinkaan ole ainut päivystysluonteista työtä tekevä ammattikunta, vaan myös esimerkiksi vastaanottoperheenä toimivat perhehoitajat saattavat viikkotolkulla odottaa sitä yhtä puhelua. Vieraana on varhaiskasvatuksen opettajan töistä oman lapsen kotihoidon kautta vastaanottoperhehoitajaksi päätynyt Anniina Salakka, joka hoitaa perheensä kotona pieniä lapsia, jotka odottavat pysyvämpää ratkaisua. Mitä kaapeissa on odottamassa yllättäen saapuvia pikkuisia varten, miltä tuntuu luopua lapsista tiiviisti vietetyn yhteisen ajan jälkeen, kuinka perhehoitaja pitää huolta omasta jaksamisestaan ja mistä saada lisätietoa, jos vastaanottoperhetoiminta kiinnostaa?

28. Rintasyöpädiagnoosi vauvavuotena

Rintamaidossa on paljon hyötyjä vauvalle, mutta imetyksestä hyötyy myös imettäjä. Vaikka pitkään imettäminen, erityisesti nuorella iällä, ehkäiseekin gynekologisia ja rintasyöpiä, on hyöty tilastollinen ja syöpä voi osua omalle kohdalle riskiä vähentävistä tekijöistä huolimatta. Jaksossa kätilö, imetystukiäiti Tuuli-Annika Kuusaari kertoo sairastumisestaan rintasyöpään kuopuksensa vauvavuotena ja sen vaikutuksesta vuosia katkeamattomasti jatkuneeseen imetykseen. Tuuli-Annika kertoo epäilyksen heräämisestä, tutkimuksiin hakeutumisesta, diagnoosin saamisesta, hoidoista ja tilanteesta tällä hetkellä. Keskustelemme omatarkkailun tärkeydestä ja tietoisuuden lisäämiseksi ilmoille heitetään idea, joka on äänityshetken jälkeen päässyt toteutusvaiheeseen.

27. Doulat neurokirjolla

Miten nepsy pärjää doulan työssä? Tässä jaksossa aikuisena ADHD-diagnoosin saanut Anna-Riitta ja niin ikään aikuisena autisminkirjon diagnoosin saanut Paula Sankala keskustelevat neuroepätyypillisyyden tuomista lisämausteista doulan työhön. Doulan työ saattaa vaihtelevuudellaan ja yllätyksellisyydellään tuoda hyvät dopamiinikiksit, ja toisaalta päivystysluonteisen työn kuormitus ja aikataulujen ennakoimattomuus ja runsaat ihmiskontaktit voivat rasittaa rutiinia ja rauhaa kaipaavaa ihmistä. Juttelemme jaksossa nepsyyden vaikutuksista omaan ammatillisuuteen, ADHD:n ja autismin tuomasta leimasta ja siitä, millaista on olla doula neurokirjolla.

26. Kätilönä 1960-luvulla

Tässä jaksossa kuljetaan ajassa taaksepäin useita vuosikymmeniä. Anna-Riitan vieraana on hänen oma mummunsa Marjatta Pöyri, joka lähti vuonna 1958 opiskelemaan Kätilöopistoon ja ennen kouluterveydenhoitajan uraansa toimi kätilönä 1960-luvulla. Jaksossa kuullaan kätilöopinnoista, opiskelijan arjesta ja kätilötyön realiteeteista pienissä aluesairaaloissa aikana, jolloin Suomi oli vasta siirtymässä kotisynnytyksistä sairaalasynnytyksiin. Juttelemme myös imetyksen tilanteesta tuolloin sekä äitiyspakkauksen merkityksestä aikana ennen nykyistä yltäkylläisyyttä. Marjatta kertoo ikimuistoisimmista hetkistä kätilönä kuten kuolleen vauvan virvoittelusta henkiin, ja muistelee myös omassa synnytyksessään saamaansa tukea.

25. Mulla oli doula

Toisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa päästään vihdoin kuulemaan synnyttäjien kokemuksia doulista. Syitä palkata doula on yhtä monia kuin perheitäkin, vaikka jotkut seikat toistuvat useammin kuin toiset. Tässä jaksossa kahden lapsen äiti Mari sekä viidettään odottava Anni kertovat milloin kuulivat ensi kertaa doulista, miksi tulivat hankkineeksi itselleen doulan ja kuinka löysivät itselleen sopivan doulan. He kertovat myös siitä, miten hyötyivät doulasta matkan varrella. Doulapodi jää tauolle ja palaa korvanappeihinne taas syksyllä 2022.

24. Synnytyspaikan ja -tiimin merkitys

Miten synnytykseen ja synnyttäjään vaikuttaa se missä ja kenen kanssa synnyttää? Minkälainen merkitys on synnytyspaikalla ja sillä, tunteeko paikalla olevia ihmisiä ennestään? Miksi synnytyspaikan valinta tulisi olla tietoinen päätös silloinkin, kun valitsee sen yhteiskunnassa olettaman vaihtoehdon. Jaksovieraana on kätilö, osteopaattiopiskelija ja Spinning Babies® -synnytysvalmentaja Eliisa Karttunen, joka on kätilöinyt niin sairaalassa kuin kotona ja itse synnyttänyt tuttujen kollegoiden läsnä ollessa. Juttelemme Eliisan päätymisestä alalle, hänen omista synnytyskokemuksistaan, kätilöiden mahdollisuuksista auttaa valmistautumattomia synnyttäjiä, kotisynnytyksestä sekä siitä, millaiset mahdollisuudet Suomessa on vaikuttaa synnytysympäristöönsä ja -tiimiinsä.