Doulapodi

54. Syömishäiriöstä toipuneen vanhemmuusmatka

Miten syömishäiriötausta voi vaikuttaa raskautumiseen? Miksi raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika voivat herkästi heilauttaa syömishäiriöstä toipuvan mieltä? Miten neuvolassa tulisi huomioida mahdollinen syömishäiriötausta ja millaisia keinoja doulalla on tukea toipuvaa asiakasta? Jaksossa omasta kokemuksestaan lapsettomuushoidoista taaperon äidiksi on kertomassa Taru Mänttäri, jonka kelvollisuutta vanhemmaksi on epäilty lihavuuden vuoksi. Keskustelemme muun muassa riskeihin keskittymisen haitallisuudesta, sensitiivisen yksilöllisen kohtaamisen tärkeydestä ja siitä, kuinka moninaisin tavoin muutokset kehossa voivat vaikuttaa syömishäiriöstä toipuvan hyvinvointiin.

53. Läskitkin synnyttää

Mitä on läskifobia ja onko lihava neutraali sana? Miksi niin harvoin näemme odotuskuvia lihavista kehoista? Millaisia haasteita läski synnyttäjä voi kohdata terveydenhuollossa? Anna-Riitta keskustelee jaksossa doulakollegoidensa Miia Torvisen ja Tytti Shemeikan kanssa. Avaamme jaksossa olennaisia käsitteitä, järkytymme doulien harjoittamasta syrjinnästä ja vinkkaamme keinoja alkaa purkaa omia läskivihamielisiä ajatuksia ja asenteita. Itseopiskelun voi aloittaa esimerkiksi lukemalla Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille, Taija Wileniuksen Paino mielessä, Michelle Mayefsken Fat Birth ja AJ Silverin Supporting Fat Birth.

52. Vapaaehtoisesti lapseton

Voiko ihminen kokea suurta rakkauden täyttymystä ilman omia lapsia? Entä jos myöhemmin katuu sitä, että ei hankkinut lapsia? Vihaavatko vapaaehtoisesti lapsettomat lapsia? Millaisia merkityksellisiä mahdollisuuksia vapaaehtoinen lapsettomuus tarjoaa? Tässä jaksossa ravistellaan vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liittyviä käsityksiä ja kyseenalaistetaan romanttisten suhteiden ja ydinperheen asemaa jonkinlaisina ylimpinä ihmissuhteiden muotona. Vapaaehtoisesti lapseton Emma kertoo miten itse päätyi siihen, että ei halua omia lapsia, ja pohtii seikkoja, jotka ovat vahvistaneet hänen päätöstään. Keskustelemme myös syntyvyyskeskustelun ristiriidoista – miksi lasten hankkiminen tehdään vaikeaksi niille, jotka lasta oikeasti toivovat, mutta samanaikaisesti pohditaan keinoja saada synnytystalkoisiin ne, jotka eivät halua lapsia.

51. Ihminen ensin

Miten yleistä päihteidenkäyttö on raskausaikana ja millaista apua ja tukea on tarjolle odottajille, joilla on päihderiippuvuutta? Miten voimme käyttämiemme sanojen avulla vähentää stigmaa? Miten ammattilaiset voivat toiminnallaan vaikuttaa siihen, että useampi odottaja saisi tarvitsemansa avun? THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen on päihdelääkäri, joka toivoisi yhä useamman odottajan pääsevän tarvitsemansa tuen ja avun piiriin, jotta päihdehaittoja voitaisiin vähentää perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskustelemme terveydenhuollon kyttäyskulttuurista, joka saattaa nostaa odottajan kynnystä kertoa omasta päihteidenkäytöstä ja siitä, kuinka tärkeää olisi asettua asiakkaan puolelle ja motivoida odottajaa hänen omista tavoitteistaan käsin. Kuulemme myös uusimmista hoitosuosituksista vastasyntyneen vauvan vieroitusoireisiin sekä eat, sleep, console -mallista.

THL:n verkkokoulu stigmasta, stigmatietoisuudesta ja syrjinnästä
Päihteet ja raskaus: Kooste terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja suosituksista
A Harm Reduction Toolkit: Pregnancy and Substance Use

50. Vaikuttavat doulat

Miksi doulan tulisi olla kiinnostunut ihmisoikeuskysymyksistä? Kuka voi olla aktivisti? Millaisia vaikutusmahdollisuuksia meillä on ja mitä tekemistä Jeesuksella on näiden asioiden kanssa? Voiko ihminen oikeasti olla epäpoliittinen ja neutraali? Kauden viimeisessä jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelee doula Miina Korpi, joka on päätynyt vaikuttamaan asioihin ympärillään mm. kotikasvatuksen ja esimerkin voimasta. Mietimme, miten maailmalla tapahtuvat vääryydet vaikuttavat omaan yrittäjyyteen ja mistä löytää voimavaroja jatkuvaan hyvän puolesta kamppailuun. Kannustamme kaikkia toimimaan edes vähän, jotta harvojen ei tarvitsisi palaa loppuun. Jokainen doula voi löytää jaksosta itselle sopivia tapoja toimia.

49. Syntyvyys, sana kaikkien huulilla

Tässä jaksossa osallistutaan ajankohtaiseen syntyvyyskeskusteluun. Mistä syistä ihmiset eivät halua hankkia lapsia ja miltä näyttävät erot miesten ja naisten välillä? Pitääkö meidän oikeasti olla huolissaan yhdyntäseksin vähenemisestä ja onko syntyvyyden nostaminen missään määrin realistinen tavoite? Jaksossa Anna-Riitan kanssa keskustelemassa on kätilö ja sotealan tutkimuksen ja johtamisen maisteriopiskelija Amanda Ahola, joka on maisterintutkielmassaan käyttänyt aineistonaan Väestöliiton perhebarometria. Aineistosta nousevien seikkojen lisäksi Amanda ja Anna-Riitta esittävät omia spekulaatioitaan siitä, miksi lapsia syntyy niin vähän ja kuinka syntyvyys voitaisiin pitää edes nykyisellä tasolla.

48. Puolisoiden puheenvuoro

Mitä ajatuksia herää, kun oma kumppani kertoo ryhtyvänsä doulaksi? Miten muut ovat kommentoineet tätä uutta elämäntapaa ja kuinka perhearki on muuttunut synnytyspäivystysten myötä? Tässä jaksossa ääneen pääsevät doulien puolisot. Joel Heikura ja Ville Torvinen ovat seuranneet vierestä puolisoidensa työtä muutaman vuoden ajan. He kertovat, kuinka puolison työ vaikuttaa omaan elämään, mihin outoihin juttuihin he ovat törmänneet ja millaisista ominaisuuksista on doulan puolisona hyötyä. Löytyykö pakastimesta nopeammin mustikat aamupalapuuroon vai jonkun vieraan ihmisen istukka ja hyppivätkö synnytysvideot ja -kuvat jatkuvasti silmille? Pohdimme myös, löytyisikö kumppaneilta riittävät valmiudet lähteä sijaistamaan doulapuolisoaan.

47. Yksin isäksi

Millaista on olla raskaana ja synnyttää miehenä yhteiskunnassa, jossa jo äitiyshuolto sanana sulkee oman odotuksen ulkopuolelle? Miksi on tärkeää, että tarinat ja kokemukset transvanhemmuudesta tavoittavat nimen omaan muita transihmisiä? Millaisin tavoin ammattilaiset voisivat paremmin huomioida odottajien, synnyttäjien ja vanhempien moninaisuuden ja kuinka vastata kanssaihmisten uteliaisiin kysymyksiin? Yksin isäksi -dokumentissa omaa vanhemmuusmatkaansa synnytykseen asti avaava Nooa Sammalkäpy kertoo Doulapodissa omasta perheellistymisestään ja elämästään kaksosten itsellisenä isänä. Jaksossa keskustellaan muun muassa vähemmistöstressistä, transihmisten lisääntymismahdollisuuksista ja nykyisten translasten ja -nuorten tulevaisuuden näkymistä – ja siitä, kuinka Nooankin perhe on aivan tavallinen perhe muiden joukossa.

46. Mullistava siirtymä

Mirjam Raudasoja on psykologi, joka on väitellyt tohtoriksi liittyen synnytyskokemuksiin ja siirtymävaiheen psyykkiseen hyvinvointiin vanhemmaksi tultaessa. Vanhemmuusteemojen ääreen häntä veti oma äidiksi tulo. Vaikkei Mirjam ole varsinaisena neuvolapsykologina toiminut, keskustelemme kysymyksistä ja aiheista, jotka usein nousevat esiin odotusajan vastaanotolla psykologin luona, ja kuinka psykologille voi hakeutua. Miksi on tärkeää, että jo raskausaikana tulee pohtineeksi myös omaa lapsuuttaan ja suhdetta vanhempiinsa? Miten synnytyskokemusten tutkiminen on vuosien varrella muuttunut ja kehittynyt? Mihin kaikkiin elämän osa-alueisiin synnytyskokemus vaikuttaa? Pohdimme miten monenlaiset toiveet ja kokemukset synnytyksestä ja vanhemmuudesta voisivat elää sovussa ja tulla ymmärretyksi. Arvostammeko me riittävästi lisääntymiseen liittyvää kehollista työtä ja vaivaa ja miten voisimme yhteiskuntana paremmin huomioida vanhemmaksi tulon mullistavan luonteen?

45. Keskenmenoklubi

Laura Levänen koki kaksi myöhäistä keskenmenoa ja tarvitsi väylän purkaa ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Syntyi Keskenmenoklubi, joka nykyään on usean tuhannen ihmisen vertaistukiyhteisö. Laura kertoo omista menetyskokemuksistaan ja keinoistaan pitää yllä toivoa omasta lapsesta. Yksityiseltä lääkäriltä he saivat näkemyksiä mahdollisen seuraavan raskauden jatkumiseen ja Lauralle asennettiinkin kohdunkaulan tukilanka, jonka tarkoitus on ehkäistä ennenaikaista synnytystä. Keskustelemme myös siitä, kuinka terveydenhuollossa kohdataan keskenmenon kokeneita ja kuinka ihan meistä jokaisella tulisi olla enemmän tietoa keskenmenoista jo ennen ensimmäistäkään raskautta. Keväällä 2024 Lauralle myönnettiin Simpukka ry:n Helmi-tunnustuspalkinto. Hän toivoo voivansa työskennellä Keskenmenoklubin parissa vielä pitkään.